Sosiaali- ja terveyspalveluiden kenttä on ennennäkemättömän muutoksen edessä. Koronan vaikutuksesta hoito- ja palveluvelkaa on kertynyt entisestään. Tämän hoitovelan purkamiseen tarvitaan mukaan myös yksityisen terveydenhuollon toimijoiden työpanosta.

Palvelujen saatavuus ja hoitoon pääsy on yksi tärkeimpiä asioita, joita uudistuksessa tulee huomioida. Koko uudistuksen lähtökohtahan on parantaa palveluja eikä huonontaa niitä. Lähipalveluja tarvitaan myös jatkossa ja ne on turvattava. Lisänä hyvinvointiteknologia tarjoaa tulevaisuudessa mahdollisuuden entistä enemmän käyttää myös digi- ja etäpalveluja. Nämä palvelut ovat mahdollisia jo monelle meistä. Kuitenkaan etäpalvelut eivät voi korvata koskaan lähipalveluita. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuus käyttää

Kannatan omalääkärimallin ja palvelusetelin käyttöönottoa. Myös Kela-korvausten leikkaaminen johtaa julkisten palvelujen kuormittumiseen ja siksi se tulee korvausten taso tulee olla riittävä.

Olen tehnyt Ylen ja Sanomien aluevaalikoneet.

Voit käydä katsomassa sieltä minun ajatuksiani sote-uudistuksesta.

Tässä linkit vaalikoneisiin;


Suomessa järjestetään 23.1.2022 ensimmäistä kertaa aluevaalit. Valittavat aluevaltuutetut ja aluevaltuustot tulevat olemaan merkittävässä roolissa sote-uudistuksen toimeenpanossa ja hyvinvointialueiden palveluista tarkemmin päätettäessä. Äänestämällä edistät itsellesi tärkeiden asioiden huomioimista hyvinvointialueilla.

Aluevaaliteemani 2022

*Parannetaan palveluiden saatavuutta ja sujuvoitetaan hoitoon pääsyä

*Turvataan laadukkaat ikäihmisten palvelut

*Tuetaan omaishoitajien asemaa ja heidän jaksamistaan

*Sujuvoitetaan mielenterveyspalveluihin pääsyä mm. toteuttamalla aidosti terapiatakuu

*Varmistetaan sosiaali- terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen saumaton yhteistyö

*Panostetaan henkilökunnan osaamiseen ja hyvinvointiin

* Ei maakuntaverolle

Olen itse toiminut monissa terveydenhuollon tehtävissä. Tiedän, että työ on vaativaa. Meillä on jo nyt pula henkilöstöstä ja se pahenee vain vuosien saatossa, jos emme saa houkuteltua alalla lisää ihmisiä.

Mielestäni sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden takaamiseksi tulee panostaa muun muassa koulutukseen, kansainväliseen rekrytointiin ja työhyvinvointiin.

Myös palkkaus tulee olla oikeudenmukainen työn vaativuuden mukaisesti. Palkka-asioista ei aluevaltuustot päätä mutta se on tärkeä kannanotto, jonka haluan tuoda esille.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö tuottaa laadukkaampia palveluja ja niitähän me kaikki haluamme!

Pidetään henkilöstö keskiössä.

Työikäiset ja opiskelijat uupuvat. Nuorten mielenterveys järkkyy. Ikääntyvät kärsivät yksinäisyydestä ja masentuvat.

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa, ja Koronan pandemian kasvattaa niitä edelleen.

Satsataan ennaltaehkäiseviin palveluihin ja matalan kynnyksen palveluihin. Hoitoon pääsyä tulee helpottaa ja palveluohjausta tehostaa.

Terapiatakuu on yksi hyvä keino, ja kannatan sitä. Terapiatakuu tarkoittaa perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Sen tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa.

Jokaiselle on oikeus hyvää mielenterveyteen ja sen hyvää hoitoon

Tulevilla hyvinvointialueilla tulee olla selvä käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeesta. Lisäksi alueiden tulee osoittaa selkeät kehittämiskohteet, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan ja tuetaan. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä!

Suomalaisen yhteiskunta ikääntyy. Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yhteiskunnan on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin.

Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen edellyttää alueilta tietoista sitoutumista ikääntyvien palvelujen kehittämiseen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, esteettömät asuin- ja elinympäristöt, lähipalvelut ja toimivat liikenneratkaisut helpottavat ihmisten kotona asumista ja vähentävät tai siirtävät pitkäaikaisten, säännöllisten palvelujen tarvetta. Tätä kautta myös hoiva- ja hoitopalvelujen kustannusten kasvua voidaan hillitä.

Iäkkäät tarvitsevat yksilöllisiä, huolelliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvia palveluja oikea-aikaisesti. Keskeisiä iäkkäiden palveluja ovat terveyspalvelujen lisäksi kotihoito, omaishoito ja muut kotona asumista tukevat palvelut sekä ympärivuorokautinen hoito tehostetussa palveluasumisessa. Toimiva palvelukokonaisuus on tärkeä niille iäkkäille, jotka tarvitsevat paljon erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriöitä mutta vain puolet mielenterveyden häiriöstä kärsivistä saa tarvitsemaansa hoito.

Hoitoon pääsyä tulee nopeuttaa. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa ja hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.

Hyvä mielenterveys ja hyvinvointi ovat yhteydessä elämämme kannalta keskeisiin ympäristöihin kuten työpaikkoihin ja kouluihin. Mielenterveyden edistämistä tapahtuu juuri näissä arkielämän kannalta keskeisissä paikoissa.

KUNTAVAALIT 2021


Otin muutaman kesälomapäivän ja kiertelen nyt ympäri Espoosta jakamassa esitteitä ja aamuisin olen liikkeellä juna-asemilla.

Minulla on ollut paljon hyviä kohtaamisia ja jutteluja arjen asioista ihmisten kanssa.

Ja mikä puhuttaa nyt Espoossa top 10:

1. Kunnallisvero 2. Sote-uudistus, 3. Maksullinen pysäköinti, 4. Rantaraitti (Nuottaniemi) 5. Huono tieyhteys (Henttaa), 6. varhaiskasvatuksen tilat, 7. Ikääntyvät ja omaishoitajuus 8. nuorten mielenterveys, 9. Espoon luonto, 10. Kaavoitus

Alla omia ajatuksia näihinkin asioihin.

Kunnallisveroa eikä myöskään kiinteistöveroa tulee korottaa. Meillä Espoolaisilla on upea rantaraitti käytössä enkä kannata sitä, että yksityisen maita pakkolunastetaan rantaraitin jatkamiseksi. Kotihoidon Espoon-lisä tulee säilyttää ja varhaiskasvatukseen tulee saada riittävästi henkilökuntaa ja toimivat tilat.

Tästä kaikki alkoi

Liityin Kokoomukseen ja Espoon Kansallisseuraan vuonna 2005. Olen toiminut Kansallisseuran hallituksessa siitä lähtien. Viimeiset kaksi vuotta olen toiminut Espoon Kansallisseuran puheenjohtaja. Espoon Kansallisseura on toiminut paikallisyhdistyksenä jo 65 vuotta (perustettu vuonna 1955) ja se on Kokoomuksen ensimmäinen paikallisyhdistys Espoossa. Yhdistys on Espoon kolmanneksi suurin Kokoomuksen paikallisyhdistys noin 90 jäsennellään. Ja mikä positiivista, jäsenmäärä on kasvussa.


Käy katsomassa ajatuksia eri asioihin Ylen vaalikoneesta


Miksi juuri minut kannattaa valita kunnanvaltuustoon?
Olen hyvinvoinnin, koulutuksen, varhaiskasvatuksen asiantuntija & osaaja koulutukseni sekä työkokemukseni & poliittisten luottamustoimien kautta. Olen luotettava, yhteistyökykyinen ja päämäärähakuinen päätöksentekijä.



Mitä asioita haluan edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?
  • Elinikäinen oppiminen
  • Varhaiskasvatus ja koulutus
  • Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen
  • Ikääntyvien turva ja laadukkaat palvelut saataville
  • Omaishoidon ja omaishoitajuuden arvostaminen
  • Liikunta- ja kulttuuripalvelujen kehittäminen
  • Osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen kaikissa ikäluokissa kehittämällä kunnanpalveluja, koulutusta, työllistymistä ja osallisuuden edistämisestä!


Elinikäinen oppiminen

Olen toiminut lehtorina ja opettajana perusopetuksessa, ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa koulutuksessa. Nykyisin toimin koulutuspäällikkönä ja tehtäviini kuuluu vahvasti myös aikuisten, osaamisen lisääminen täydennys- ja lisäkoulutuksen avulla. Minulle koulutuksen ja sivistyksen arvot ovat tärkeitä. Laadukas koulutus on asia johon on satsattava. Koulutuksen ja osaamisen kehittämisen kautta luomme hyvinvointia.

Elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaan ihminen oppii uusia asioita koko elämänkaarensa ajan. Elinikäisestä oppimisesta on tullut välttämätöntä, sillä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy nopeaa vauhtia. Yksilöiden henkilökohtainen kehittyminen, menestyminen jatkuvassa muutoksessa olevilla työmarkkinoilla sekä kyky osallistua yhteiskunnan toimintaan edellyttävät oppimista, taitojen ja osaamisen kehittämistä läpi elämän.

Mahdollisuus oppia auttaa pärjäämään elämässä!

Varhaiskasvatus

Ensimmäinen työpaikkani on varhaiskasvatuksessa. Työskentelin Pieksämäellä päiväkotiapulaisen pari vuotta Tahinniemen päiväkodissa. Myöhemmin olen toiminut mm. Espoon varhaiskasvatusjaoston puheenjohtajana 2012-2017.

Varhaiskasvatus on lapsen hyvän elämän, kehityksen ja oppimisen edistäjä. Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja se on tärkeä osa elinikäisen oppimisen jatkumoa. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä ja kaventaa lasten hyvinvointi- ja terveyseroja. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä oppimisvalmiuksien kehittämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on merkitystä myös tuottavana investointina.

Laadukas varhaiskasvatus turvaa monipuolisesti hyvinvointia ja kehitystä!

Nuoret ja syrjäytymisen ehkäiseminen

Nykyisellä vaalikaudelle 2017-2021 olen toiminut Liikunta- ja nuorisolautakunnassa ja olen päässyt seuraamaan Espoon nuorisotyötä. Nuorten maailmassa on paljon asioita, jotka vaativat korjaamista. Nuorten syrjäytymiskierre, erityisesti koulutuksesta ja työstä, on yhteiskuntamme vakavimpia ongelmia ja huolestuttava seuraus metropolialueilla korostuvasta polarisoitumiskehityksestä. Ongelman lievittäminen on tärkeää sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta ja kaupungin turvallisuuden, viihtyisyyden kuin elinkeinopoliittisten intressien edistämiseksi.

Lasten ja nuorten eriarvoistumista vähentävät erityisesti laadukas opetus ja varhaiskasvatus. Lapsilla ja nuorilla on turvalliset ja terveelliset oppimisympäristöt.

Vahvistetaan lasten ja nuorten palveluketjua perustasolla, kuten lähineuvolassa, päiväkodissa, perheneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, koulussa, nuorisotyössä, terveyspalveluissa ja lastensuojelussa. Neuvoloiden, päiväkotien ja koulujen sekä vapaa-ajan mahdollisuuksien korkea laatu kaikkialla kaupungissa on edellytys tasavertaiselle hyvälle elämälle.

Meidän tulee kiinnittää huomio myös siihen, että jokaisella nuorella on mahdollisuus harrastaa, tarjolla on itsenäistymisen tukemiseksi kohtuuhintaiset vuokra-asunnoja, tarjolla on matalan kynnyksen palveluja, apua ja tukea.
Jokainen nuori on arvokas ja ansaitsee hyvän tulevaisuuden!

Ikääntyvät

Olen toiminut sairaanhoitajana seniorikodissa Varkaudessa ja Leppävirralla. Olen myös opettanut ja ohjannut vanhustyön koulutuksissa.

Ikääntyvien ihmisten hyvinvointia tukevat samat asiat kuin muiden ihmisten. Niitä ovat esimerkiksi aktiivisuus ja osallisuus, terveys- ja toimintakyky, hyvinvointia tukevat palvelut ja riittävä taloudelliset resurssit. Kunnan tehtävänä on tukea ikääntyvän ihmisen osallisuutta ja toimintakykyä kaikissa elämän tilanteissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella muun muassa asuinympäristöjen ratkaisut vaikuttavat iäkkäiden kuntalaisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Myös järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminnalla on merkittävä rooli iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa.

Kaikilla ikääntyvillä ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Erityisesti tulisi tukea syrjäytymisvaarassa olevia iäkkäitä. Seniorit ovat yhteiskunnan näkymätön voimavara. Seniorit ansaitsevat arvostusta!


Omaishoitajuus

Oma äitini toimi isäni omaishoitajana isäni viimeiset elinvuodet. Kyläyhteisössä, jossa asun, on useita omaishoitajia, joten olen saanut läheltä seura mitä tehtävä ja työ konkreettisesti on. Olen toiminut 4 vuotta Espoon ja Kauniaisten omaishoitajayhdistyksen hallituksen jäsenenä.

Omaishoitajan elämä on raskasta ja parhaimmillaan antoisaa. Kun ihminen hoitaa omaa läheistään, ei tunteja lasketa ja ihan varmuudella voi sanoa, että palkka on pieni. Yhteiskunnalle järjestely on edullinen ja kätevä. Omaishoidon tuki on lakisääteinen palvelu, jonka järjestämisestä kunta huolehtii. Omaishoitolain mukaan tukeen kuuluvat hoidettavalle annettavat palvelut ja omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio sekä vapaa, jos sellainen käytännössä järjestyy.

Omaishoitaja huolehtii läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Sopimushoitajista 70 prosenttia on naisia ja omaishoitosopimuksia on noin 47 500. Tyypillistä on, että vanhan pariskunnan toinen osapuoli hoitaa toista. Mikä on tavallista huolenpitoa, rakkautta ja välittämistä ja missä kohtaa tehdään omaishoitajan työtä? Joskus ero voi olla veteen piirretty viiva, mutta usein varsinkin ulkopuolinen näkee asian täysin selvästi.

Omaishoitajalle kuuluu myös vapaapäiviä, mutta niitä on harvoin eikä niitä ole välttämättä mahdollista pitää. Omaisen laittaminen tilapäiseen hoitopaikkaan ei ole helppo ratkaisu varsinkaan silloin, jos läheinen ei ymmärrä mihin ja miksi on menossa tai että toinen kaipaa lepoa. On nimittäin ihan normaalia haluta välillä vähän omaakin aikaa. Omahoidosta puhutaan paljon, mutta siitä pitää puhua vielä enemmän. Jos vaihtoehtona on laitoshoito, jokainen voi kuvitella, mikä on hintaero. Inhimillisiä asioita ei voida edes mitata rahassa, vaikka joskus hinnan saakin maksaa nimenomaan omaishoitaja.

Suomessakin on lukemattomia ihmisiä, jotka näännyttävät itsensä hoitotyössä siinä iässä, jolloin ei enää olla muuten palkkatyössä ja ajatuskin tuntuisi mahdottomalta. Hyvinkin iäkkäät ihmiset hoitavat puolisoaan jokaisena viikonpäivänä huolehtien ruuasta, puhtaudesta ja lääkkeistä. Eikä elämä ole pelkästään perustarpeiden hoitamista. Sairaana tai iäkkäänä ihmisarvoiseen elämään kuuluu monenlaisia asioita: ystäviä, ajankulua, kohokohtia ja mahdollisuutta nauttia elämästä.

Alla ikäinstituutin teesi, joihin sitoudun,

1. Yhteistyö järjestöjen kanssa tuottaa asukkaille hyvinvointia ja kunnille taloushyötyjä. Järjestöillä on erityisosaamista ja edullista toimintaa, joka täydentää kuntien ja paikallisten yritysten palvelutarjontaa iäkkäille. Yhteistyö järjestöjen kanssa on kunnille kustannustehokas tapa edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä.

2. Ikäihmiset aktiivisina, osallisina toimijoina ovat yhteiskunnan voimavara. Iäkkäät tulisi nähdä aktiivisina toimijoina, yksilöinä ja yhteiskunnan voimavarana sen sijaan, että heidät nähdään yhtenäisenä, pelkkiä kustannuksia tuottavana joukkona. Lähiyhteisöllisyyden lisäksi iäkkäiden digiosaamista on tuettava osallisuuden vahvistamiseksi – puutteet digiosaamisessa eivät saa syrjäyttää.

3. Yhteisölliset kohtaamispaikat ja kuljetukset ovat välttämättömiä syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Omaishoitajan työ on arvokasta!

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut

Olen toiminut viimeisten neljä vuotta nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsenenä. Olen aktiivinen kulttuuripalvelujen suurkuluttaja. Liikuntaharrastukset ovat tärkeässä osassa perheemme arkea.

Kunnilla on vastuu järjestää kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan paikallista kulttuuritoimintaa ja toimijoita. Kunnan yleisen kulttuuritoiminnan sisällöstä ja toteuttamistavasta päättää kunta. Korona pandemiasta johtuen kulttuurialan työntekijöistä 93 prosenttia kertoo työtilaisuuksien vähentyneen tai kokonaan peruuntuneen. Tulonmenetysten takia elantoa on vaikea saada kasaan!

Kirjastot, teatterit, museot, musiikki ja erilaiset taideprojektit- näiden hyvinvointivaikutuksia ei voi kylliksi korostaa!

Liikuntapalvelut

Olen intohimoinen luonnossa liikkuja. Espoon lähiluontopaikat tarjoavat tähän loistavat puitteet. Lähiluonto tulee säilyttää Espoota kaavoitettaessa.

Espoossa tulee järjestää eri kohderyhmät huomioon ottavia liikuntapalveluita sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa tukemalla kansalaistoimintaa ja rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Liikunnan ja liikkumisen edellytyksien luominen edellyttää yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä. Liikuntatoimen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä liikenne-, ympäristö- ja kaavoitustoimen kanssa. Tällä toimialarajoja ylittävällä yhteistyöllä vahvistetaan liikunnan asema osana kuntien hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa sekä strategista kehittämistä. Liikunnan huomioiminen osana kunnan strategista kehittämistä on hyvä keino edistää kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta laaja-alaisesti.

Kunnan sisäisen yhteistyön lisäksi kuntien tulee kehittää paikallista yhteistyötä. Paikallista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään parhaiten, kun suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat mukana eri sidosryhmät kuten esim. eri urheiluseurat ja lajiliitot.

Espoo liikkuu- tehdään siitä yhdessä Suomen liikkuvin kaupunki!

Tottumukset liikunnalliseen elämäntapaan luodaan jo 3-vuotiaana. Meidän tulee varmistaa, että jokainen alle kouluikäinen lapsi saa mahdollisuuden liikkumiseen ja ulkoiluun joka päivä. Neuvoloiden, leikkipuistojen ja päiväkotien tulee toiminnassaan huolehtia siitä, että liikkuminen saadaan kokonaisvaltaisesti osaksi lapsen elämää heti ensiaskeleista lähtien. Arkiliikkumista mahdollisuutta tulee lisätä kaikissa ikäluokissa.

Kaupunkiympäristöä tulee kehittää liikuntamyönteisiksi rakentamalla lähiympäristöön liikkumista tukevia ratkaisuja. Espoon tulee olla liikunta- ja urheilukaupunki, joka tarjoaa kaupunkilaisille satoja syitä liikkeelle lähtemiseen, joko virkistäytymisen, kisailun, kunnon kohottamisen tai ystävien kanssa liikkumisen näkökulmista.